CBDC eli digitaalinen euro tulee (myös Suomeen) – 5 tärkeää asiaa

Nyt vuosina 2023-2026 lähes kaikki taloudellisesti merkittävät maat kehittävät näitä CBDC:itä, eli digitaalisia keskuspankkirahoja.

Myös Suomi ja Euroalue niihin valmistautuu, eli digitaalinen euro on myös tulossa.

Eli, mikä on CBDC (Central Bank Digital Currency) ja miksi ne ovat tulossa?

Tässä tiivistetty tietopaketti aiheesta.

1. CBDC eli digitaalinen euro vs. ”tavallinen” euro?

Lukijalla saattaa herätä kysymys, että mitä järkeä luoda digitaalinen euro, kun muutenkin lähes kaikki raha on vain bittejä ruuduillamme? Eihän me käytännössä edes käytetä käteistä rahaa enää.

Suomen pankki kirjoittaa melko ympäripyöreästi näin:

”Digitaalisen keskuspankkirahan on tarkoitus toimia ikään kuin digitaalisena käteisrahana. Se ei korvaisi seteleitä ja kolikoita, vaan toimisi niitä täydentävänä maksuvälineenä.”

Jos ihan realistisesti ajatellaan, niin lieneekö tässä kyse siirtymästä, jossa ensin tuodaan markkinoille se uusi teknologia ja sitten pikku hiljaa aletaan purkamaan ja poistamaan sitä vanhaa, eli käteistä rahaa ja esimerkiksi tätä nykyistä SWIFT-pankkijärjestelmää.

Yksi merkittävä ero digitaalisessa eurossa ja vanhassa eurossa on se, että ensimmäistä jakelee yksityisille ihmisille keskuspankki ja jälkimmäistä liikepankit eli esimerkiksi Nordea, OP, Säästöpankki jne.

CBDC-maailmassa jokainen ihminen lataisi siis puhelimeensa Central Bank Digital Walletin, eli keskuspankin luoman lompakkosovelluksen, jossa digieurot olisivat.

2. CBDC on ohjelmoitavaa rahaa (et voi ostaa liikaa ”syntisiä” tuotteita kuten lihaa ja polttoainetta?)

Yksi CBDC:n merkittävä ominaisuus verrattuna tavalliseen euroon, on se, että siitä on mahdollista tehdä ”ohjelmoitavaa” rahaa.

Eli se tarkoittaa, että siihen voitaisiin määritellä hallitusten ja keskuspankkien toimesta sääntöjä, että missä rahaa voi käyttää, mitä sillä voi ostaa ja mitä ei, eli kuinka paljon saisi ostaa esimerkiksi bensaa, lihaa ynnä muita ”korkean hiilijalanjäljen omaavia” tuotteita jne.

Koska tässä maailmassa on käynnissä ilmastollinen ”hätätila”, niin meidän ihmisten pitäisi osata käyttää rahaa vastuullisemmin.

Eli siihen lompakkoon voitaisiin integroida esimerkiksi CO2-kiintiöjärjestelmä sekä esimerkiksi terveyspassi, jos tulevaisuudessa tulisi vielä jonkinlainen tautiaalto.

Keskuspankkiraha mahdollistaa siis suuremman kontrollin sen käyttäjästä.

3. Digitaaliset keskuspankkirahat rakenteilla juuri nyt joka puolella maailmaa

Maailmalla, ikään kuin synkronoidusti, ollaan paraikaa suunnittelemassa ja ottamassa käyttöön näitä digitaalisia keskuspankkirahoja.

Nigeriassa on jo käytössä eNaira-valuutta.

Jamaikalla hiljattain käynnistettiin heidän oma CBDC-valuutta. Maan pääministeri twiittasi näin:

Myös Ukrainassa on käynnistymässä ”ilmaista rahaa” jakava ePidtrymka-projekti, jossa yhteiskunnan vähäosaisimmille tarjotaan ilmaista rahaa tiettyjä arkipäivän kuluja varten.

Lisäksi ohjelmaan kuuluu 500 Ukrainan hryvnian bonus, mikäli osallistuu siihen erääseen lääketieteelliseen operaatioon. Tällä hetkellä tämä ei taida toimia vielä CBDC-teknologialla vaan ”perinteisen rahan” systeemissä, mutta ehkä seuraava luonteva steppi tässäkin on edetä kohti digitaalista keskuspankkirahaa.

USA:ssa Biden on puhunut CBDC:stä. Kiinassa, Venäjällä, Intiassa on projektit käynnissä myös.

Suomessa on Suomen Pankilla oma työryhmänsä, joka työstää asiaa. Eli sieltä se on tulossa Suomeenkin kovaa vauhtia.

Nyt kun kaikki maat, kaikista maanosista, ovat yhtäaikaa kehittelemässä näitä CBDC:itä – herää ehkä kysymys, että yhdistyvätkö nämä kaikki eri maiden CBDC:t toisiinsa jossakin yhtenäisessä verkostossa?

4. Onko Ripplellä ja XRP:llä jokin rooli linkittäessä CBDC:itä toisiinsa

No nyt se mielenkiintoisin asia, varsinkin kryptovaluuttasijoittajille.

Yksi markkina-arvoltaan suurimmista kryptovaluutoista viime vuosina on ollut XRP. Sen taustalla on vahvasti yritys nimeltä Ripple.

Ripplen tavoitteena on ollut korvata tai ”tukea” vanhaa, jo 1970-luvulla kehitelty SWIFT-pankkijärjestelmä tarjoamalla nopeita rajojen ylittäviä rahasiirtoja (cross-border payments). Nykyäänhän pankkisiirto Suomesta johonkin kaukomaahan saattaa kestää useamman päivän ja maksaa jopa kymmeniä euroja pankkikuluissa. Ripplen tavoite on ollut suorittaa nämä samat siirrot käytännössä nollakuluilla ja nopeasti, muutamassa sekunnissa.

Onpa Ripple puhunut myös CBDC:istä ja kuinka nämä (eri maiden omat CBDC:t) voitaisiin kytkeä sujuvasti toisiinsa.

Kysymys siis on:

Voisiko XRP olla tällainen digitaalinen varanto- tai siltavaluutta, joka ylläpitää tätä maailman eri CBDC:istä koostuvaa rahaverkostoa?

Ripple itse toteaa nettisivuillaan tekevänsä jo yhteistyötä keskuspankkien kanssa:

”Ripple is working with regulators and Central Banks to develop and implement open, interoperable protocols that can be used in support of CBDCs”

5. CBDC:t jakavat kansan kahtia – orjiin ja vapaisiin?

Niin, ovatko keskuspankkirahat ”siisti innovaatio” vai ovatko ne uhka ihmisten vapaudelle?

Onko Kiinan mallinen sosiaalinen pisteytysjärjestelmä tulossa myös länteen? Vai saammeko me ”vain” CO2-järjestelmän, joka pitää meidän kuluttamisen kurissa? Vai pysyykö CBDC täysin ”vapaana” rahana?

Vai nouseeko jopa kaksi eri rahajärjestelmää?

1. CBDC, jota jaellaan lähinnä sosiaalitukena hallitusten toimesta
2. ”Vapaan rahan” järjestelmä – vanha kunnon käteinen ja ”analoginen euro” sekä eri kryptovaluutat (desentralisoidut valuutat)?

Lopuksi..

Hurjalta näyttää nämä tulevat vuodet, kun tämä uusi maailmanlaajuinen CBDC-systeemi nousee.

Voi olla, että tämän kasvavan sentralisaation (vallan keskittyminen hallituksille ja keskuspankeille) myötä kasvaa myös vastavoima, joka menee kohti desentralisaatiota.

Kun karjaa, siis, kansaa ajetaan kohti CBDC:tä, ehkä vapautta arvostavat ihmiset (ja ne joilla on säästöjä ja omaisuutta suojeltavanaan) alkavat siirtymään desentralisoituun (tai ainakin desentralisoidumpaan) rahaan eli esimerkiksi kryptovaluuttoihin tai jopa fyysiseen ”luonnon rahaan” eli kultaan ja hopeaan. Mutta. Sepä jää nähtäväksi.

Kysyttävää tai kommentoitavaa aiheesta? Laita mun tuore IG-tili seurantaan @arivee.fi ja kysäise siellä. Tai seuraa muuten vaan.