Pätkäpaasto kokemuksia – 5 asiaa, jotka olen oppinut 5 vuoden aikana

Tässä artikkelissa minun kokemuksia pätkäpaastoilusta noin 5 vuoden ajalta ja siitä keräämiäni oppeja.

Pätkäpaasto on mielestäni aika lailla se terveyden ja hyvinvoinnin rakentamisen työkalu numero yksi.

Sitä vain on vaikea ”myydä” ihmisille, koska me ihmiset yleensä halutaan ottaa jotain sen sijaan, että annettaisiin pois jotain.

Eikö niin?

Me halutaan mieluummin joku ihmepilleri kuin luovutaan vaikka joka-aamuisesta crappucino-sokerikahvista ja jostain sämpylästä.

Mutta. Menestys syntyy – asiassa kuin asiassa – siitä, että jaksaa tehdä sen vaikean asian helpon asian sijaan.

Ihmiset yleensä kyllä syvällä sisimmässään tietää mitä pitäisi tehdä, mutta silti halutaan kusettaa itseä ja ostaa vielä yksi pilleripurkki, tai vielä yksi dieettiverkkokurssi, tai vielä äkkiä joku pikatekosyy että saadaan lykättyä sitä totuuden kohtaamista.

”Mul on vatsalaukun vajaatoiminta, on pakko lääkitä sitä Fazerin sinisellä.”

”Olen toksisen laihuusihanteen uhri, josta syystä minun on lähdettävä nyt grillille.”

Nojoo. Ehkä et edes ole tekemässä pätkäpaastoa laihduttamisen vuoksi? Vaikka kyseessä on laihduttajalle loistava työkalu, sopii se myös kenelle tahansa, joka haluaa rakentaa terveyttä ja kehittää itseään.

Eli, mennään asiaan. Tässä 5 tärkeintä oppiani pätkäpaastoilusta:

1. Ruokavalion oltava semi-hyvä, jotta energiataso pysyy tasaisena (+keinot lykätä nälkää)

Joskus 2017 kun aloittelin säännöllisempää pätkäpaastoa, harrastin vielä vehnäjauhon ja sokerin syömistä. Nämä höttöhiilarit heilauttelee verensokeria siihen malliin, että se olo paastoikkunan lopputunteina alkoi olla aika heikko nälän johdosta.

Sittemmin aloin ”puhdistamaan” ruokavaliota ja hiilihydraatit vaihtuivat itselleni sopivampiin malleihin (esim. gluteeniton pasta, riisi, bataatti, peruna jne). Ja ylipäätään hiilihydraattien määrä väheni. Ajan myötä paasto-osuus oli helpompaa ja energiatasot pysyivät tasaisempana. Ja sittemmin, kokemuksen myötä., oli helppoa olla vaikka 24 tuntia syömättä ja silti pysyä aktiivisena eli elää myös fyysistä elämää.

On siis parempi syödä ”tasaisempaa” oloa tuottavia ruokia kun tekee pätkäpaastoa.

Kaikista tasaisin olo syntyy keto-ruokavaliolla tai pienillä hiilihydraattimäärillä. Tällöin keho käyttää energianaan kehon omia rasvavarantoja eikä se ole riippuvainen säännöllisesti syömisestä. Puhutaan ketoosista. Myös pidemmän paaston (esim. 2-5 päivää) aloittaminen ja tekeminen on myös paljon helpompaa, jos alla on edes pari päivää ketoilua.

Nälkää voi myös lykätä juomalla vettä, johon lisää vähän suolaa (esim. käsittelemätön merisuola tai ruususuola), ja esimerkiksi loraus tuoreesta sitruunasta puristettua mehua tai omenasiiderietikkaa. Nämä auttavat pitämään verensokeria ja oloa tasaisempana paaston aikana eivätkä ne ”katkaise” paastoa. Tai juo kahvia tai teetä. Mielellään kahvikin mustana. Monet kyllä käyttää pienen määrän kahvimaitoa eikä sekään nyt täysin niitä paaston hyötyjä tuhoa.

2. Pätkäpaaston myötä opin ymmärtämään kehon toimintaa

Ennen luulin, että flunssa on jotain joka ilmestyy tyhjästä eikä sille voi mitään. Pätkäpaastoilun ja ruokavalion siistimisen myötä ymmärsin, että flunssan tuloon voi vaikuttaa eli jopa estää se.

Ja ylipäätään pätkäpaasto on kuin työkalu, jolla voi rakentaa omaa terveyttä.

Meneehän eläimetkin johonkin nurkkaan lepäilemään eikä syö, kun ovat kipeänä. He tietävät, että ruoansulatus on hyvin paljon energiaa vaativaa puuhaa, joten he laittavat kaiken fokuksen lepäämiseen ja antavat kehon itse korjata itseään.

Pätkäpaasto nimittäin edistää kehossa tapahtuvaa ”autofagiaa”. Tarkoittaa sitä, että keho puhdistaa ja korjaa itseään.

Autofagia tiettävästi käynnistyy kunnolla noin 18 tunnin paaston jälkeen. Jos kehossa on jotain ”korjattavaa”, tai haluaa muuten vaan detoksata itseään, niin joku 24 tunnin paasto silloin tällöin tekisi varmasti hyvää kenelle tahansa länsimaista elämäntyyliä elävälle ihmiselle.

Hippokrates sanoi jo reilu 2000 vuotta sitten, että ”kaikki taudit alkavat suolistossa”.

Eli kannattaa kunnioittaa sitä suolistoa ja jättää se välillä rauhaan eikä sulloa sinne 300 gramman aakkospussia heti kun vähänkään tuntuu flunssan ensioireita.

3. Pätkäpaaston myötä tasaisempi vuorokausirytmi (parempi uni)

Sähkövalon keksimisen myötä meidän ihmisten nukkumiskyky alkoi pikku hiljaa heikkenemään.

Meidän keho ei enää ymmärtänyt yhtä hyvin milloin on yö ja milloin päivä.

Pikakelaus tähän päivään ja meillä on nämä ruudut tykittämässä sinivaloa suoraan silmiimme aamusta yöhön. Ja moni tekee töitä sisätiloissa keinovalaistuksessa eikä välttämättä altista silmiään luonnon valolle muuta kuin matkalla työpaikan ovelta auton ovelle. Siihen päälle vielä keinotekoinen ruoka ja epäsäännöllinen ruokailurytmi, niin tuloksena on se, että meidän sisäinen kello on hieman epätahdissa.

Pätkäpaasto on yksi hyvä tapa kalibroida tätä sisäistä kelloa. Omien kokemusteni mukaan säännöllinen syöminen esim. klo 12-20 välillä on tuonut selkeämpää vuorokausirytmiä ja yökyöpelöinnit ovat jääneet pois.

4. Pätkäpaaston myötä ruoansulatus toimii tehokkaammin

Paastoon liittyen tällainen oksasilppurivertauskuva:

Joskus oksasilppuri tai paperisilppuri voi olla niin tylsiä tai huonokuntoisia, että ne ei oikein ”jaksa” silputa sitä puuta tai paperia. Yhtä lailla modernin ihmisen ruoansulatus voi olla samassa kunnossa. Se ruoka kyllä menee sinne vatsaan ja tulee joskus ruskettuneena uloskin, mutta sivutuotteena voi olla närästystä, vatsanväännettä, ummetusta sun muuta.

Omien havaintojeni mukaan pätkäpaaston myötä ruoansulatus toimii paljon paremmin.

Eli paastoa harrastavan ihmisen vatsa ja suolisto toimii kuin pakasta vedetty oksasilppuri. Se murskaa kaiken tehokkaasti mitä sinne tungetaan.

Vaikka ei jaksaisi korjata ruokavaliotaan, jo se, että syö ne samat ruoat 6-8 tunnin aikana ja antaa suolistolle lepoa 16-18 tuntia, niin sekin on jo loistava juttu.

Kun ruoansulatusjärjestelmälle ja suolistolle annetaan myös lepoaikaa, se jaksaa ”silputa” sitä ruokaa paljon paremmin sitten kun on aika syödä ja sulattaa.

5. Pätkäpaasto pitää pään kirkkaana ja keskittymiskyvyn kunnossa

Mikä on modernin ihmisen suurin haaste?

Yksi mikä tulee mieleen, on kyky sitoutua johonkin pitkäkestoisempaan projektiin kuin 7 sekunnin TikTok-videon katsomiseen tai muuhun vastaavaan helppoon viihteeseen.

Eli meidän keskittymiskyky on huono.

Blade Runner 2049 -elokuvassa on tällainen kohtaus:

”Tykkään pitää vatsan tyhjänä kunnes päivän vaikein osuus on suoritettu”.

Pätkäpaasto on monen ”vaikeaa” työtä tekevän ihmisen valinta. Monet kuuluisat yritysjohtajat ovat puhuneet tekevänsä pätkäpaastoa.

Lyhyesti sanottuna, kun suolisto saa olla rauhassa ja verensokeri on tasainen, kaikki energia on aivojen ja aistien käytössä. Olo on rauhallinen ja keskittynyt.

Jo metsästäjä-kerääjäaikakauden ihmiset ja etenkin miehet harrastivat tyypillisesti pätkäpaaston tyylistä syömisrytmiä. Aamulla lähdettiin metsästämään ja siellä ollessa ehkä naposteltiin jotain luonnosta löytyvää suupalaa (joka ei silti ollut trippimehua tai possumunkkia vaan jotain luonnon ruokaa, joka ylläpiti tasaista verensokeria ja aistit pysyivät terävänä, jotta metsästyskin onnistuisi). Illan hämärtyessä palattiin ”kotiin” eli leiripaikalle ja kokattiin iso ateria.

Meitä ihmisiä ei ole luotu olemaan hiilaripöhnässä 24/7 ja turruttamaan aivoja tiktokilla, tositeeveellä ja (minkä t:llä alkavan degeneroivan aktiviteetin tähän vielä kirjoittaisi?) muulla hevonskeidalla.

Vaan meidät on luotu olemaan ”skarppeja”. Olemaan tietoisia ja hereillä siitä mitä tapahtuu. No, ei nyt mennä aivan hippiosastolle tässä kirjoituksessa. Pointti on se, että pätkäpaasto on loistava tapa ylläpitää keskittymiskykyä ja rakentaa mielenrauhaa.

Yhteenveto

Pätkäpaasto on hyvä taito osata.

Sitä voi käyttää työkaluna lähes kaikenlaiseen:

Laihduttamiseen, puolustuskyvyn ylläpitoon, yleisen terveyden rakentamiseen, keskittymiskyvyn rakentamiseen, kemikaalien detoksaamiseen. Ja sitten henkisempiin juttuihin kuten oman elämän ymmärtämiseen sun muuhun. Tai voit esimerkiksi tuntea suurempaa kiitollisuutta ruokaa kohtaan. Eli sitä, että meillä ylipäätään on kaupat täynnä ruokaa.

Jos tässä pamahtaisi kommunismi päälle, niin sitten sitä oltaisiin leipäjonossa ja jotain QR-koodia näyttämällä sieltä annettaisiin kansalle ranskanleipää ja soijamaitoa tai mitä sattuisi saamaankaan.

Eli paasto, oli se sitten ruokapaasto, somepaasto, nettipornopaasto tai <syötä addiktiosi tähän>-paasto, niin se kehittää meitä kokonaisvaltaisesti ihmisinä. Kannattaa haastaa itseä ja kokeilla.

Millaisia kokemuksia tai ajatuksia pätkäpaastosta? Kommentoi!